Käytämme päivittäin ilmaisia Googlen palveluita ja ilmaisia somekanavia (Facebook, Instagram, X eli entinen Twitter, ...). Mutta ovatko ne oikeasti ilmaisia? Ilmaisten palveluiden käytöstä maksamme todellisuudessa kalliin hinnan. Vastineeksi annamme yksityisyytemme ja kaikki tietomme, joita nuo datajättiläiset meistä päivittäin tallentavat ja hyödyntävät. Tietojen avulla nuo firmat tekevät omaa bisnestään eli tarjoavat kohdennettua mainontaa yrityksille. Ne tarjoavat tietoa sinusta, minusta ja meistä kaikista.

Näin on vielä tänään, mutta internetin uusi aikakausi on kehittymässä. Sitä kutsutaan nimellä Web3. 

Web3:ssa tiedon omistajuus siirtyy ihmisille itselleen. Tiedot tallennetaan hajautetusti lohkoketjuihin, eikä erilaisten toimintojen tekemiseen tarvita keskitettyä tahoa.

Sitra, eduskunnan alainen tulevaisuutalo, käyttää Web3:sta puhuttaessa termiä reilu datatalous, mikä kuvaa hyvin Web3:n tavoitetta. Datan omistajuus on reilumpaa, kun se onnistutaan pitämään ihmisillä itsellään, sen sijaan, että ihmiset joutuvat antamaan sen suuryritysten käsiin.  

Ote Sitran artikkelista (28.3.2022):

"Web 3.0 perustuu hajauttamiseen eli tiedon hallinnointiin siten, että erilaisten transaktioiden tekemiseen ei tarvita keskitettyä tahoa eikä välikäsiä. Hajauttamisesta voivat hyötyä kaikki yhteiskunnan ja talouden alat, kuten rahoitussektori, terveydenhuolto, ruokahuolto ja kestävä kehitys."

Ote Sitran lausunnosta (8.6.2023): 

"Sitran näkemyksen mukaan virtuaalimaailmat ja erilaiset web 3.0 -ratkaisut hajautetuista itsenäisistä organisaatioista (DAO) digitaalisiin hallintatodistuksiin (NFT) tarjoavat arvokkaita mahdollisuuksia uusille, reilummille liiketoimintamalleille, jotka huomioivat yksilöiden digitaalisen itsemääräämisoikeuden ja edistävät digitaalista ja vihreää kaksoissiirtymää."

Rahan siirtäminen paikasta toiseen perinteisten toimijoiden avulla (pankkijärjestelmä, Visa, Mastercard) maksaa. Ja vaikka raha näennäisesti voi siirtyä hyvinkin nopeasti, kestävät taustalla tapahtuvat toiminnot helposti 1-3 päivää, ja siirroissa tarvitaan useita välikäsiä.

Vaikka lähikaupan kassalla tekemäsi ostos tapahtuu nopeasti ja hintalapussa näkyvään hintaan, niin se ei ole koko totuus. Rahan siirtyminen kauppiaan pankkitilille ei tapahdu maksuhetkellä, ja rahansiirron aiheuttama kulu on jo valmiiksi leivottu hintalapun hintaan. 

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna rahansiirtoihin kuluu vuosittain miljardeja euroja. Tuolle rahamäärälle löytyisi varmasti muitakin käyttökohteita.

Lohkoketjuteknologia ja kryptovaluutat tarjoavat huomattavasti edullisempia tapoja. 

Bitcoinin salamaverkko

Bitcoinin verkko on suhteellisen hidas ja kallis, mutta sen päälle rakennettu salamaverkko on salamannopea ja lähes kuluton. Salamaverkko on käytössä jo useissa paikoissa maailmalla, mutta Euroopassa se on vielä harvinaista.

Salamaverkon käyttö ei edellytä maksamista ja maksujen vastaanottamista bitcoineina. Voit maksaa vaikka euroilla ja kauppias vastaanottaa euroja tai vaikkapa dollareita. Salamaverkko hoitaa siinä välissä rahan siirtymisen bitcoinia hyödyntäen.

Muut vaihtoehdot

Kryptojen joukosta löytyy myös muita vaihtoehtoja, joiden tavoitteena on nopeat ja edulliset rahansiirrot. Esimerkiksi XRP ja Stellar Lumens. Ideologia niissä on hyvin erilainen kuin Bitcoinissa.

Vaihtoehtoja nykyisille perinteisille, jo vuosikymmeniä vanhoille, rahansiirtoratkaisuille on useita, ja ne kehittyvät koko ajan. Osa soveltuu hyvin kuluttajien maksuliikenteeseen pienille rahasummille, kun taas osa instituutioiden välisiin tai kansainväliseen maksuliikenteeseen.

 ***

Kun teknologia kehittyy ja näitä edullisia ja nopeita tapoja otetaan yhä enenevästi käyttöön, prosessit tehostuvat ja välytytään turhilta kuluilta, mikä toivottavasti näkyy myös kuluttajille asti edullisempina hintoina. 

Suomessa pankkipalvelut ovat mahdollisia lähes kaikille kansalaisille. Ja voimme luottaa siihen, että saamme tarvittaessa rahamme ulos pankista, vaikka pankki todellisuudessa säilyttää vain pienen murto-osan talletuksistamme.

Nämä asiat eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä kaikille maailman ihmisille. Noin 1,7 miljardia ihmistä joutuu nykyään selviytymään ilman pankkijärjestelmää - käteisen rahan turvin.

Bitcoin

Toisin kuin perinteinen pankkijärjestelmä, Bitcoin on mahdollinen ihan kaikille. Se on turvallinen ja luotettava maksuväline- ja järjestelmä jokaiselle, joka sitä haluaa käyttää. 

Länsimaalaisille ihmisille Bitcoin voi tuntua turhakkeelta, mutta globaalisti tarkasteltuna sillä on merkittävät edellytykset nousta erittäin tarpeelliseksi miljardeille ihmisille.

Bitcoin ei tarvitse perinteistä pankkijärjestelmää, joten pankkimaailma ei luonnollisestikaan ole ottamassa uutta tulokasta avosylin vastaan. 

Bitcoinin ymmärtäminen vaatii siihen perehtymistä. Tietoisuuus on kasvanut ja kasvaa koko ajan yhä enemmän. Vuonna 2008 koodattu avoin järjestelmä on vakuuttanut myös kriitikoita yksi toisensa jälkeen.

On huomionarvoista, että Bitcoin on sekä vaihdannan väline että maksujärjestelmä. Vaikka bitcoinia ei käytettäisi vaihdannan välineenä, niin sen maksujärjestelmää voidaan silti hyödyntää (kts. kohta "Edullisemmat rahansiirrot").

Hajautetut rahoituspalvelut

Bitcoinin lisäksi kryptomaailmasta löytyy iso osa-alue, jota kutsutaan lyhyenteellä DeFi (Decentralized Finance eli hajautetut rahoituspalvelut).

DeFi tarjoaa pankkipalveluita, esimerkiksi lainoja, ilman perinteisiä keskitettyjä pankkeja. Nykyään tämä ala on vielä ammatilaisten pelikenttää, mutta teknologian kehittyessä sillä on mahdollisuus laajentua merkittävästi.

Voit verrata ideaa esimerkiksi Airbnb-toimintaan: majoitusta ilman välikäsiä - lainoja ilman välikäsiä.

Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta saada pankista lainaa, mutta hajautetun rahoitusjärjestelmän kautta kuka tahansa voi saada lainaa, suoraan lainanantajalta.

Bitcoin, tarkemmin ottaen Bitcoinin louhinta, kuluttaa paljon energiaa (noin 0,17% maailmassa tuotetusta energiasta). Pidemmällä tähtäimellä Bitcoinin louhinnalla voi kuitenkin olla erittäin positiivisia vaikutuksia.  

Hukkaenergian hyötykäyttö 

Noin 30% maailmassa tuotetusta energiasta päätyy nykyään hukkaenergiaksi. Bitcoinin louhinnan tarpeisiin tuo riittäisi enemmän kuin hyvin, ja lisäksi hukkaenergia on edullista/ilmaista. Bitcoinin louhinta on sitä kannattavampaa, mitä edullisemmalla energialla sitä tehdään. Kannustimet hukkaenergian hyötykäyttöön ovat siis suuret.

Uusituvien energialähteiden käyttäminen kannattavammaksi

Hukkaenergiaa syntyy paljon uusiutuvaa energiaa tuotettaessa, johtuen esimerkiksi sijainnista ja epätasaisesta rytmistä. Aurinko-, tuuli- ja vesienergiaa on saatavissa eniten paikoissa, jotka ovat kaukana (aavikot, laajat merialueet, vesiputoukset), ja silloin, kun luonto niin päättää. Kun hukkaenergiaa ryhdytään käyttämään Bitcoinin louhintaan, saadaan toiminta nykyistä kannattavammaksi ja päästään isommin panostamaan uusiutuvan energiatuotannon tekniikan kehittämiseen.

Soihduttamisen aiheuttamat myrkylliset päästöt kuriin

Bitcoinin louhinnan avulla voitaisiin myös vähentää öljykentillä nykyisin poltettavan maakaasun määrää. Öljynporauksen yhteydessä sivutuotteena syntyvää maakaasua poltetaan eli soihdutetaan, mistä vapautuu ilmaan valtavia määriä myrkyllistä metaania. Tuon maakaasun kuljettaminen pois hyötykäyttöön on liian kallista, mutta Bitcoinin louhintaan sen voisi käyttää paikanpäällä huomattavasti pienemmin kustannuksin. Ja ympäristö kiittäisi.

Ideaalinen skenaario

• Bitcoinin louhinnan ansiosta maailman energiatuotanto siirtyy yhä enenevästi hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä, koska ympäristön kannalta olennaisten motivaattoreiden lisäksi se tulee myös taloudellisesti kannattavaksi.
• Bitcoinin louhintaan käytetään pääosin uusiutuvia energialähteitä.
• Bitcoinin louhinnasta aiheutuvaa lämpöä hyödynnetään esimerkiksi asutuskeskusten lämmityksessä.

Nykytilanne

Bitcoinin louhinnassa käytettävästä energiasta noin 59% on peräisin kestävistä energialähteistä (eli uusiutuvista energialähteistä tai ydinvoimasta). Paljon on vielä parannettavaa, mutta jo nykyisellään tuo osuus on suurempi kuin yhdelläkään teollisuudenalalla tai valtiolla. Valtioista kärkipaikkaa pitää Saksa, jolla kestävien energialähteiden osuus on 48,5%.

Bitcoinin louhinnan energiankulutuksesta voit oppia lisää Bitcoin Mining Counsilin raportin esittelystä.

---

Kryptojen energiakulutuksesta suurin osa aiheutuu nimenomaan Bitcoinin louhinnasta. Muut suurimmat kryptot toimivat muilla tavoin, ne eivät juurikaan kuluta energiaa.

Web3:n olennaisin ideologinen muutos nykyiseen Web2-maailmaan verrattuna on turhien osapuolien karsiminen palveluissa, prosesseissa ja päätöksenteossa.

Tulossa...

Suomessa vaalituloksiin voidaan yleisesti ottaen luottaa, mutta näin ei ole kaikkialla maailmassa.

Autoritäärisissä valtioissa vaalitulokset ovat usein enemmän tai vähemmän peukaloituja, eikä USA:ssakaan ole vältytty vaaleihin liittyviltä vilppisyytöksiltä. 

Lohkoketjut mahdollistavat äänestystulosten säilymisen muuttumattomana, ilman väärentämisen mahdollisuutta.

Äänestäminen on yksi monesti mainittavista lohkoketjuteknologian hyödyllisistä sovelluskohteista.

Videopalaverien ilmestymisen ja erityisesti koronan aiheuttaman tilanteen ja asennemuutoksen myötä etätyöskentely ja etäpalaverit ovat yleistyneet paljon. Ympäristön ja ihmisten ajankäytön kannalta työmatkaliikenteen vähentyminen on ollut hyvä asia, mutta samaan aikaan sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen nähdään huonona asiana.

Todentuntuiset virtuaalimaailmat eli metaversumit ovat ainakin osittain vastaus tähän tarpeeseen. Metaversumeissa järjestetyt etäpalaverit ja työnteko tulevat nostamaan etätyöskentelyn uudelle tasolle. 

Metaversumeissa idea on se, että ihan oikeasti tuntuu siltä kuin olisit muiden siellä olevien ihmisten kanssa samassa tilassa. Se on se puuttuva palanen nykyisestä etätyöskentelystä.

Aidot kohtaamiset reaalimaailmassa tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä, mutta kehittyessään metaversumit mahdollistavat tulevaisuudessa uuden työskentelykulttuurin syntymisen perinteisen toimistotyöskentelyn ja nykyisen kaltaisen etätyöskentelyn välille.

Tulossa...

Tulossa...

Tulossa...

Tulossa...